Kylän historiikki
Lauhankylä sijaitsee kulttuurimaisemassa kansallispuistojen (joet ja suoalueet) ympäröimänä. Maaston muodot, maanviljelykselle otollinen maaperä sekä sijoittuminen rannikolta sisämaahan kulkevan luontaisen kulkureitin Kokemäenjoen varteen, edesauttoivat asutuksen varhaista sijoittumista näille alueille (Kokemäki-Seura 1983). Vasta 1900-luvun vaihteessa asutus on levittäytynyt Lauhaan (Kukkonen et.al. 1983). Noihin aikoihin Lauha oli valtion omaisuutta, jonka maata sai vuokrata. 1930-luvulla valtio myi pitkällä aikavälillä tilat viljeliköille, jotka olivat ne kuokalla itse raivanneet pelloiksi.
Vuonna 1918 Lauhassa ei ollut tietä, vain polku. Kaikki tavarat tuotiin talvella jäätä muöten ja kesällä veneellä tai laivalla. 1920-luvulla liikennöivät joella höyrykoneella varustetut laivat, jotka kuljettivat mm. rautateitse tulleet tavarat Kyttälästä Lauhan kautta Lauttakylään (entinen Huittisten keskusta). Maitokuljetuksia Lauhasta meijeriin Lauttakylään toteutettiin aluksi kesäisin jokia myöten, talvisin reellä hevosten vetäminä ja myöhemmin kuorma-autolla. Aikoinaan jokia pitkin uitettiin puutavaraa sahoille. Tukin uitto antoi lisätoimeentuloa myös alueen maanviljelijöille. Tukin uitto lopetettiin vuonna 1985.
Kiertokoulua pidettiin Lauhassakin eri taloissa 1920-luvulla keväisin kuusi viikkoa. Kansakoulu aloitti toimintansa vuokratiloissa, jossa myös opettaja asui. Oma koulutualo valmistui 1926. Sen rakennustarpeet kuljetettiin talvella hevosilla rakennuspaikalle, mutta santaa jouduttiin tuomaan lisää kesällä laivalla Kyttälästä.
Tietä Lauhaan alettiin rakentaa vuonna 1926. Rakennettava tie mitattiin eri pituisille loteille, jotka myytiin huutokaupalla. Syksyllä aloitettiin ojankaivu ja ojamaat levitettiin tienpohjaksi. Kolmena talvena ajettiin hevosilla santaa, joka levitettiin tielle, jotta siitä saatiin vahva, olihan pohja suurimmaksi osaksi suomaata. Lauhan ompeluseuran tuottamilla varoilla kustannettiin talvisin tien aurausta Myöhemmin valtio otti tien hoitoonsa.
Vankilan aloittaessa toimintaansa vuonna 1935, siirrettiin sinne ensimmäiset vangit muista vankiloista. Vanginvartijat siiryivät myös aluksi muualta esim. Helsingistä. Siirtyneet vartijat eivät kuitenkaan kotiutuneet Lauhaan ja niin alettiin palkata vartijoita paikallisesta väestöstä. Sitten tuli määräys, että vanginvartijan piti suorittaa kansakoulun päästötodistus päästäkseen vartijan koulutukseen. Iltaisin käydyn kansakoulun jälkeen kansakoulun tarkastaja piti tutkinnon ja antoi päästötodistukset. Näin kuntalaiset pääsivät jatkokoulutukseen ja heistä tuli valtion virkamiehiä.
Keväisin ja syksyisin suuret lintuparvet hallitsevat, yleensä tuulille altista ilmatilaa. Isokokoiset linnut pysähtyvt pelloille ruokailemaan matkallaan pohjoiseen tai etelään. Maanviljelykseen käytetyt pellot ovat hallinneet ja hallitsevat edelleen maisemaa.
Teksti: Lauhan kyläsuunnitelma 2007